Eilen oli ensimmäinen koulupäivä yliopistossa. Kaikki alkoi orientaatioviikolla, jonka huomasin melko nopeasti painottuvan erilaisiin juhliin ja bileisiin. Toisaalta eilinen ensimmäinen päivä oli erittäin mukava, vaikkakin melko rankka päivä - näin niinkuin raskauden viimeisen kolmanneksen kynnyksellä olevalle. Ensin aloitettiin kampuskierroksella - joka tuntui käytännössä loputtomalta rappusten ja käytävien sokkelolta. Onneksi saimme myös kampuksen kartan, joten eiköhän omat paikat löydy sitten, kun sen aika on. Tutustuimme kirjastoon ja kuntosaliin, ja toivottavasti molempiin tutustun tarkemmin tulevaisuudessa. Lisäksi dekaani piti tervetuliaispuheen, jossa korostettiin oman vastuun ottamista ja aktiivista osallistumista. Opiskelijoihin suunnattuihin suuriin odotuksiin en voinut kuin ajatella: minun tilanne on vähän eri kuin muilla, vaikka parhaani yritän tehdäkin. Viimeisenä tutustuttiin muihin perus asioihin, työkaluihin ja ilmoittauduttiin jo kursseillekin.
Samassa ohjelmassa opiskelelevat olivat hieman nuorempia kuin ajattelinheidän olevan, mutta tutustuin jo aika moneen mukavan tuntuiseen luokkakaveriin. Ihan vanhinkaan en porukassa onneksi ollut. Toivottavasti bileiden väliin jättäminen ei jätä minua kaikkien ryhmien ulkopuolelle, mutta nyt ei intressi riitä ihan kaikkeen. Mieluummin vietän vielä muutaman vapaapäivän muiden bilettäessä ja osallistun sitten vain oman koulutusohjelmani perehdytystilaisuuteen ja käyn kuuntelemassa filosofi Esa Saarisen motivaatioluennon torstaina.
Tämän päivän olen käyttänyt perehtymällä eilen saatuun materiaaliin ja tekemällä opintosuunnitelman tulevalle vuodelle ja hahmotelmaa jo seuraavillekin. Yritän suorittaa 3 kuuden opintopisteen kurssia ensimmäisen jakson aikana ennen lokakuun loppua ja lisäksi 1:n toisessa jaksossa - joka on siis aivan lasketun ajan molemmin puolin. Jälkimmäisen jakson aikana oleva kurssi on pakollinen kurssi henkilöstöjohtamisesta, jonka ajattelin pystyväni suorittamaan melko helposti pohjatiedoillani - olenhan suorittanut henkilöstöjohtamisen perusopinnot jo Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Koulutuskoordinaattorikin oli sitä mieltä, että kannattaa yrittää; minulla on kuitenkin melko hyvä syy jättää kurssi kesken, jos näin on käydäkseen. Ehkä opettajan kanssa saa jopa sovittua jotakin erityistehtäviä, joilla saan suoritettua osuudet, jotka jäävät kesken.
Ensi keväällekin suunnittelin muutaman kirjakurssin suorittamista. Aika sitten näyttää, onko niihin kiinnostusta (ja aikaa) vai ei. Olen vielä tällä hetkellä ilmoittautunut poissaolevaksi ensi keväänä, mutta jotenkin tuntuu, että kaikki mitä saisi tehtyä, olisi sitten alta pois joltakin myöhemmältä ajalta. Kauppatieteiden maisterin tutkintoon vaaditaan 120 opintopisteen verran kursseja, joista 30+6 tulee opinnäytetyöstä. Lisäksi minulle oli merkitty täydentäviä opintoja kuuden opintopisteen kurssin verran. Jos saan tehtyä tämän lukukauden aikana nuo suunnittelemani opinnot, olisi minulla jäljellä 90 seuraaville vuosille. Melko paljon vielä, mutta ei stressiä. Ehtiihän tuon..
Kaiken kaikkiaan on kuitenkin vaan todella hyvä fiilis alkaneesta koulusta. Tavoitteita on viime vuosina ollut paljon ja niiden saavuttaminen on edistynyt niin hitaasti, ja nyt viimein asiat ovat lähteneet loksahtelemaan paikoilleen useimmilla rintamilla. Tuntuu hyvältä!
